Paavi Kreikassa: kulttuuri, ekumenia ja siirtolaiset

Emil Anton – Vatikaani  

Paavi Franciscus aloitti intensiivisen Kreikan-vierailunsa vierailulla presidentin ja pääministerin luo sekä puheella maan vallanpitäjille ja viranomaisille, uskonnollisille johtajille ja diplomaateille. Puheessaan paavi ylisti Kreikan rikasta kulttuuriperintöä Sokrateesta ja Aristoteleesta Uuteen testamenttiin ja kirkkoisiin, Akropolilta Athosvuorelle: ”Ilman Ateenaa ja Kreikkaa Eurooppa ja maailma eivät olisi sitä, mitä ne ovat.”  

Seuraavaksi paavi tapasi Kreikan ortodoksisen kirkon arkkipiispa Ieronymoksen ja pyhän synodin. Puheessaan paavi korosti katolisen ja ortodoksisen kirkon yhteisiä apostolisia juuria ja pyysi katolisen kirkon puolesta anteeksi valintoja ja toimintatapoja, ”joilla oli vain vähän tai ei mitään tekemistä Jeesuksen ja evankeliumin kanssa vaan edustivat pikemminkin voiton- ja vallanhimoa”. 

Ortodoksijohtajien jälkeen paavi Franciscus tapasi Ateenan pientä katolista vähemmistöä Pyhän Dionysioksen katedraalissa. Paavi kehotti katolilaisia seuraamaan pyhän Dionysioksen Areiopagilla käännyttäneen apostoli Paavalin esimerkkiä. Tuon ajan Kreikkaa ei ollut helppo evankelioida, mutta Paavalia ohjasi luottamus Jumalaan ja sinapinsiemenperiaate. Hän ei pakottanut vaan esitti ja ehdotti. Pienuus on siunaus, vähemmistöasema ei merkitse merkityksettömyyttä vaan kenosiksen ja nöyryyden tietä. 

Sunnuntaina paavi Franciscus vieraili Lesboksen saarella Mytilenen vastaanottokeskuksessa. Siellä hän tapasi siirtolaisia, kuunteli heidän tarinoitaan ja korosti, että pakolaiskriisi koskettaa kaikkia. Vierailu oli jo paavin toinen: hän kävi saarella myös viisi vuotta sitten. ”Tulin tänne näkemään kasvonne ja katsomaan teitä silmiin.” Paavi totesi, että vaikka edistysaskeleita tehdään ympäristö- ja pandemia-asioissa, pakolaistilanteessa edistystä ei samalla lailla näy. Paavi valitti sitä, että Euroopassa jotkut ovat sitä mieltä, että ongelma ei kosketa heitä tai että se ratkaistaan rakentamalla muureja.  

Kreikan-vierailu huipentui sunnuntai-iltapäivällä Ateenan konserttitalossa pidettyyn pyhään messuun, johon osallistui Covid-rajoitusten vuoksi kahdessa eri salissa yhteensä noin 2000 henkilöä. Paavi Franciscus saarnasi ”sielun autiomaasta”, ”eksistentiaalisesta autiomaasta”, jossa Herra on läsnä. Hän tarttui myös kreikan kääntymystä tarkoittavaan sanaan metanoein, joka etymologisesti viittaa uudenlaiseen ajattelutapaan. Jumala voi todella muuttaa asioita, tehdä autiomaasta lähteen.  

Apostolisen vierailun lopuksi paavi kävi vielä ursuliinisisarten ylläpitämässä koulussa tapaamassa nuorisoa ja kuuntelemassa heidän tarinoitaan. Nuoret esittivät paaville lauluja ja tansseja sekä kertoivat hänelle elämästään ja kokemuksistaan. Omassa puheessaan paavi kommentoi nuorten kertomaa ja korosti: ”Jumala rakastaa sinua.” ”Emme ole kristittyjä, koska meidän täytyy, vaan koska se on kaunista.” Uskon keskiössä ei ole ideaali tai moraali vaan ihmeellinen totuus, joka jättää meidät suu auki: ”Olemme Jumalan rakkaita lapsia!” Sanomme ”ei” sille, mikä hämärtää tätä kauneutta. Paavi totesi, että nykyään monet ovat vahvasti sosiaalisessa mediassa mutta he eivät ole sosiaalisia, vaan kännyköidensä orjia. Paavi kehotti nuoria avautumaan, viettämään aikaa toisten kanssa ja löytämään toisen uutuus ja sitä kautta itsensä. 

Keskiviikkona Neitsyt Marian tahrattoman sikiämisen juhlan kunniaksi pidetyn Angelus-rukouksen yhteydessä paavi Franciscus kiitti Jumalaa pyhiinvaelluksestaan Kyprokselle ja Kreikkaan ja kaikkia, jotka rukoilivat sen puolesta. Paavi sanoi saaneensa veljellisen vastaanoton ja katsoneensa kärsiviä silmiin. Franciscus pyysi kuulijoitaan myös rukoilemaan sen puolesta, että matkan kylvämät siemenet tuottaisivat kärsivällisen kasvun jälkeen hedelmää.