Paavi Kyproksella: ei ennakkoluuloille, kyllä evankeliumille
Emil Anton – Vatikaani
Paavi Franciscuksen toinen päivä Kyproksella alkoi vierailulla ortodoksisen arkkipiispa Krysostomos II:n luona, minkä jälkeen hän piti puheen Kyproksen ortodoksisen kirkon pyhälle synodille. Puheessaan paavi muistutti yhteisistä apostolisista juurista: Paavali oli Kyproksella ja meni sitten Roomaan. Paavalin ja Barnabaan esimerkkiin vedoten paavi totesi, ettei evankeliumin sanomaa voi perustaa vain käskyjen ja sääntöjen toistamiseen tai yleisiin kehotuksiin, kuten usein on ollut tapana tehdä. Sen sijaan tarvitaan henkilökohtaista kohtaamista ja ihmisten kysymysten kuuntelemista.
Paavi Franciscus varoitti myös ei-olennaisten tapojen ja käytäntöjen absolutisoimisesta ja väitetyistä ”sovittamattomista ristiriidoista”, joita evankeliumi ei vahvista. Traditioiden (monikossa) ei saa antaa tulla Traditiota (yksikössä) tärkeämmäksi. Jos jätämme abstraktit teoriat sivuun ja teemme yhdessä vaikkapa hyväntekeväisyys- tai koulutustyötä, veljellinen yhteytemme kypsyy itsestään, paavi sanoi. Vuosisatojen jakautuneisuus on synnyttänyt paljon ennakkoluuloja, jotka usein perustuvat puutteellisiin tietoihin, jota aggressiivinen ja poleeminen kirjallisuus levittää. Evankeliumi taas ohjaa meitä tulemaan vähäisiksi ja palvelemaan toisiamme, Franciscus sanoi.
Paavi tapasi perjantaina myös Kyproksen päärabbin, jonka välityksellä hän lähetti tervehdyksen Kyproksen juutalaisyhteisölle. Paavi tapasi lisäksi Kyproksen vankilan johtajan, joka toi paaville kirjeitä muun muassa paperittomina vangiksi joutuneilta pakolaisilta.
Päivän päätapahtuma oli pyhä messu Nikosian stadionilla. Osallistujia oli paikalla arviolta noin 10 000 henkilöä. Paavi saarnasi Jeesuksen parantavasta voimasta ja kehotti julistamaan evankeliumia elettynä rakkautena, todistuksena, ei tuomitsevana moralismina: ”ei, älkää tehkö sitä”. Paavi sanoi, että tarvitsemme valistuneita mutta ennen kaikkea valoisia kristittyjä, jotka tuovat sanoin ja teoin lohtua ja toivon valoa pimeään.
Perjantai-iltapäivän viimeinen ohjelmanumero oli ekumeeninen rukoushetki pakolaisten kanssa Nikosian Pyhän Ristin kirkossa. Tilaisuudessa kuultiin pakolaisten todistuspuheenvuoroja, joiden paavi sanoi koskettaneen häntä syvästi. Paavi kommentoi puheessaan Sri Lankasta, Kamerunista ja Irakista tulleiden pakolaisten tuntemuksia ja kritisoi välinpitämättömyyden kulttuuria, joka ympäröi pakolaisia: ”Sanon tämän, koska velvollisuuteni on avata ihmisten silmät.” Kyse on ”meidän aikamme sodasta”, ”veljien ja sisarten kärsimyksestä, josta emme voi vaieta”.