Paavi Benedictus XVI täytti 95 vuotta – suomalaiset Baijerissa
Emil Anton – Vatikaani
Paavi Benedictus XVI täytti 95 vuotta pyhänä lauantaina 16. huhtikuuta. Paavi Franciscus vieraili emerituspaavin luona Vatikaanin Mater Ecclesiae -luostarissa, missä paavit rukoilivat yhdessä ja kävivät ”lyhyen ja lämminhenkisen” keskustelun. Benedictuksen sihteerin, arkkipiispa Georg Gänsweinin mukaan emerituspaavi on hyväntuulinen ja terävä-älyinen, vaikkakin fyysisesti hän on suhteellisen heikko ja heiveröinen.
Benedictus XVI:n syntymäpäivää vietettiin erityisellä tavalla Saksan Baijerissa sijaitsevassa pienessä Marktlin kylässä, Joseph Ratzingerin synnyinkodissa. Noin 25-henkinen joukko oli kokoontunut emerituspaavin synnyintaloon kello 4.15 aamulla, tasan 95 vuotta Joseph Ratzingerin syntymän jälkeen. Paikalla oli myös viisihenkinen joukko suomalaisia pyhiinvaeltajia, jotka vierailivat Marktlin jälkeen myös Joseph Ratzingerin muissa lapsuudenkotikylissä Tittmoningissa, Aschau am Innissä ja Hufschlagissa. ”Oli mahtavaa”, toteaa mukana ollut Tomi Ferm.
”Unohtumaton kokemus”, vahvistaa katoliseen kirkkoon hiljattain liittynyt Pekka Palokangas. Erityisen vaikuttava kokemus oli pääsiäisyön vigilia Münchenin Frauenkirhce-katedraalissa, missä kastettiin viisi aikuista. Koskettava oli myös Altöttingin mariaanisen pyhäkön tunnelma. ”Tuntuu, että tästä jää ammennettavaa vielä pitkäksi aikaa”, sanoo Jere Hannikainen, joka oli ensimmäistä kertaa katolilaisena katolisvoittoisella alueella. Regensburgissa ryhmä kuuli maailmankuulua katedraalin poikakuoroa (”Domspatzen”) ja tapasi kiirastorstain liturgian jälkeen paikallisen piispan Rudolf Voderholzerin.
Pääsiäismatka huipentui sunnuntaimessuun Münchenin St. Ludwigin yliopistokirkossa ja sunnuntailounaaseen Joseph Ratzingerin suosimassa Augustiner Klosterwirt -ravintolassa. Jälkiruokana oli Ratzingerin rakastama omenastruudeli. Kiitosrukous pidettiin baijerilaisen barokin pääpyhäkössä eli Münchenin Asam-kirkossa (Pyhän Johannes Nepomukilaisen kirkko). ”Oli siunattu matka”, kommentoi mukana ollut teologian väitöskirjatutkija Joona Korteniemi.
