Raportti paavi Franciscuksen Kazakstanin-matkasta
Emil Anton – Vatikaani
Kazakstanista tuli 57. maa, jossa Franciscus on paavikaudellaan vieraillut. Matkansa ensimmäisenä päivänä 12. syyskuuta paavi vieraili Kazakstanin presidentin luona. Puheessaan Kazakstanin virkavallalle paavi painotti erityisesti uskonnonvapauden merkitystä.
Vierailun päätarkoituksena oli osallistua uskontojen johtajien kongressiin, jossa paavi Franciscus puhui keskiviikkona. Paavi siteerasi rauhaa, uskonnonvapautta, veljeyttä, huolenpitoa ja koulutusta painottaneessa puheessaan Kazakstanin kuuluisinta runoilijaa Abaita (1845–1904), jonka kirjoituksissa heijastuu jalo sielu ja syvä uskonnollinen hartaus. Paavin jälkeen puhui Al-Azharin suurimaami arabiaksi, sitten Venäjän ortodoksisen kirkon metropoliitta venäjäksi, sitten Jerusalemin päärabbi hepreaksi.
Matkan toinen kohokohta oli pyhä messu, johon osallistui tuhansia ihmisiä ja jossa paavi saarnasi Jeesuksen ristinkuoleman merkityksestä, ristin ylentämisen juhlana. Messun lopuksi paavi vetosi rauhan puolesta Ukrainassa.
Torstaiaamuna paavi Franciscus tapasi paikalliskirkon ja eri sääntökuntien edustajia Nur-Sultanin katedraalissa. Paavi sai myös nauttia 23-henkisen muslimiperheen musiikkiesityksestä. Perheen lapsista 18 on adoptoituja. Perhe matkusti pitkän matkan voidakseen esiintyä paaville, ja kaikki olivat erittäin onnellisia saadessaan nähdä paavin. Heitä inspiroi usko Jumalaan ja uskontojen välinen keskinäinen kunnioitus.
Paavi piti vielä loppupuheen uskontojen johtajien kongressille, jonka edustajista suurin osa hyväksyi myös päätöslauselman, joka esitetään YK:lle. Siinä uskontoja kehotetaan yhteistyöhön rauhan puolesta. Ennen paluulentoa Kazakstanin presidentti hyvästeli paavin lentokentällä, ja paluulennolla Franciscus antoi perinteisen haastattelun lehdistölle.
Paavi totesi yllättyneensä Kazakstanin koosta, kehityksestä ja nykyaikaisuudesta. Hän sanoi iloinneensa kazakstanilaisten katolilaisten innokkuudesta ja vastasi kritiikkiin uskontokongressin ”relativismista”: ”Siinä ei ole mitään relativismia! Jokainen sai sanoa sanottavansa: jokainen kunnioitti toisen kantaa, käymme vuoropuhelua veljinä.”
Saavuttuaan Roomaan paavi Franciscus kävi tapansa mukaan Santa Maria Maggioren kirkossa kiittämässä ja rukoilemassa Salus populi romani -ikonin edessä. Matka oli arvioiden mukaan historiallinen ja onnistunut, ja se otettiin Kazakstanissa vastaan myönteisesti, kiinnostuksella ja kiitollisuudella.
