Paavin viesti COP28-kokouksessa: Valitkaamme elämä! Valitkaamme
JUHO SANKAMO
Sairastelun vuoksi paavi Franciscus ei päässyt itse osallistumaan YK:n ilmastokokoukseen (COP28), joka on käynnissä Dubaissa. Kardinaali Pietro Parolin piti kokouksessa paavin puheen. Puheessaan paavi korosti, että kansojen on nyt yhdistettävä voimansa ja tehtävä selkeitä ja isoja tekoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
Paavi toisti monta kertaa, että vaikkei hän olekaan henkilökohtaisesti läsnä kokouksessa, niin “minä olen silti teidän kanssanne” tässä valtavan tärkeässä ja globaalissa haasteessa. Paavi korosti, että meidän kaikkien tulevaisuus riippuu siitä, mitä me tänään päätämme. Paavi julisti, että luonnon tuhoaminen on hyökkäys Jumalaa vastaan; se on rakenteellinen synti, joka uhkaa ihmiselämää. Paavi korosti myös, että ilmastomuutos liittyy ihmisen arvokkuuteen. Paavi julisti: “Teemmekö me työtä elämän kulttuurin tai kuoleman kulttuurin puolesta? Teille kaikille minä osoitan tämän hartaan vetoomuksen: Valitkaamme elämä! Valitkaamme tulevaisuus!”
Raja-aidat estävät kansoja toimimasta yhdessä
Paavi huomautti, että ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Hän pahoitteli sitä, että yhdistyneessä maailmassa kansojen johtajat luovat raja-aitoja. Kansainvälisissä neuvotteluissa ei saada aikaan suurta edistystä, koska kansat “asettavat omat kansalliset intressinsä globaalin yhteisen hyvän yläpuolelle.”
Köyhiä ja korkeita syntyvyyslukuja on turha syyttää ilmastonmuutoksesta
Paavi Franciscus korosti, että ilmastonmuutoksesta on aiheetonta syyttää köyhiä ja korkeita syntyvyyslukuja. Paavi huomautti, että ihmiskunnan köyhempi puolisko vastaa noin 10 % ihmiskunnan myrkyllisistä päästöistä. Paavi sanoi, että köyhät kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, mikä näkyy nälänhätänä, veden puutteena ja asuinalueiden menettämisenä.
“Syntymät eivät ole ongelma, vaan voimavara. He eivät ole elämää vastaan, vaan elämän puolesta. Sitä vastoin tietyt ideologiset ja utilitaariset mallit, joita nyt sälytetään samettihansikkain perheiden ja ihmisten päälle, muodostavat todellisia kolonialismin muotoja.”
Taloudellinen ja ekologinen velkataakka
Paavi Franciscus sanoi, että useiden maiden kehitystä rasittaa suuri taloudellinen velkataakka, eikä näitä maita paavin mukaan pitäisi rangaista. Sen sijaan paavi nosti esiin joidenkin maiden vahingollisen suuren ekologisen velkataakan muita kansoja kohtaan.
Multilateralismin haasteena on luottamuksen puute
Paavi Franciscus esitti, että kansojen välinen yhteistyö on ratkaisu ilmastonmuutokseen. Hän viitoitti, että me tarvitsemme globaaleja ja tehokkaita sääntöjä, jotka sitovat kansakuntia. Paavi harmitteli, että samaan aikaan kun ilmasto lämpenee, niin yleinen kannatus multilateralismille, kansojen väliselle yhteistyölle, on viilentynyt. Paavin mukaan kansainvälisestä yhteisöä leimaa nykyään kasvava keskinäinen epäluottamus. Paavi harmitteli, että nykyään sellainen “jaettu tietoisuus siitä, että kuulumme… kansojen perheeseen”, on vähentynyt. Paavi korostikin, että multilateralismin perustana on luottamuksen rakentaminen.
Paavi esitti konkreettisen esityksen: “Sillä rahalla, joka käytetään aseisiin ja muihin sotakuluihin, perustetaan globaali rahasto, joka voi viimeinkin lopettaa nälänhädän.” Tuolla rahastolla rahoitettaisiin myös köyhempien maiden kestävää kehitystä ja taisteltaisiin ilmastonmuutosta vastaan.
Ilmastonmuutos kuuluttaa poliittisen muutoksen tarvetta
Paavi Franciscus korosti, että nyt on aika luoda perustukset uudelle multilateralismille. Paavin mukaan nyt on aika hylätä eilisen ratkaisut, kuten kapeakatseinen itsekeskeisyys ja nationalismi. Nyt on aika avautua uudenlaiselle ja vaihtoehtoiselle visiolle, joka tuo mukanaan “ekologisen kääntymyksen”. Paavi korosti, että kestävä muutos edellyttää kulttuurin muutosta. Hän myös vakuutti, että katolinen kirkko on sitoutunut ja tukee tätä muutosta.
Puheensa lopussa paavi kutsui johtajia sopimaan erimielisyytensä ja yhdistymään ilmastonmuutoksen torjunnassa.
“Jättäkäämme taakse erimielisyytemme ja yhdistäkäämme voimamme! Ja Jumalan avulla, nouskaamme sotien ja ympäristön tuhoamisen pimeästä yöstä, niin että voimme muuttaa yhteisen tulevaisuutemme uuden ja loistavan päivän sarastukseksi. Kiitos.”