Paavi pääsiäisvigiliassa: Jeesuksen kanssa ihmiskunta siirtyi uudelle historian sivulle

Juho Sankamo

Pääsiäisvigilia alkoi pyhän Pietarin Basilikan ulkopuolella, jossa siunattiin paavin johdolla tuli. Tämän jälkeen seurakunta käveli kynttiläkulkueessa laulaen Lumen Christi -hymniä sisälle basilikaan. Vigilian yhteydessä kastettiin ja konfirmoitiin myös kahdeksan katekuminaattia.

Saarnassaan paavi Franciscus nosti esille kaksi huomiota päivän evankeliumista. Naiset tulivat vielä pimeän aikana haudalle. Matkalla he pohtivat, kuka siirtäisi kiven pois haudan suulta. Kun he saapuivat haudalle, he katsoivat ylös, ja huomasivat, että kivi, joka oli todella suuri, oli jo siirretty pois. (Mark. 16:3-4.)

Naiset ajattelivat, että kivi, joka oli haudan suulla, sinetöi Jeesuksen kohtalon. Hän oli kuollut. Hän, joka oli osoittanut muille armoa, oli armottomasti tuomittu kuolemaan ja tapettu. Hän, joka oli julistanut Isän armollista rakkautta, ei ollut saanut kohdata mitään armoa. Kivi, paavi korosti, ilmensi naisten toiveiden loppua.

Mekin kohtaamme elämässämme omia “hautakiviä”

Paavi Franciscus huomautti, että meidän elämässämme mekin saatamme kohdata raskaita kiviä, jotka sulkevat sydämemme ovet, tukahduttavat toivon, ja jäykistävät elämän. Nuo kivet vangitsevat meidät pelkojemme ja katumisen vankilaan. Ne seisovat ilon ja toivon tiellä.

Paavi viittasi naisten kysymykseen, ja pohti, kuka voi vierittää tuon kiven pois. Tämän pimeyden keskellä naiset kohottivat katseensa, ja he huomasivat, että kivi oli jo vieritetty pois haudan suulta. Tämä on Kristuksen pääsiäinen, paavi huomautti, “Jumalan voiman ilmestyminen: elämän voitto kuolemasta, valon voitto pimeydestä, toivon uudestisyntyminen epäonnistumisen raunioilla.” 

Katsokaamme ylös Jeesukseen

Paavi Franciscus julisti näin: “Sen jälkeen, kun Jeesus oli omaksunut ihmisyytemme, hän laskeutui kuoleman syvyyksiin ja täytti ne hänen jumalallisen elämänsä voimalla, niin että rajaton valonsäde saattoi loistaa meille jokaiselle. Isän nostamana hänen, ja meidän, lihassa, Pyhän Hengen voimassa, hän käänsi uuden sivun ihmiskunnan historiassa. Niinpä, jos sallimme Jeesuksen ottaa meitä kädestämme kiinni, mikään tappion tai surun kokemus, olipa se kuinka kivulias tahansa, ei saa viimeistä sanaa meidän elämämme merkityksessä ja kohtalossa.”

Paavi saarnasi, että “Jeesus on meidän Pääsiäisemme. Hän tuo meidät meidät pimeydestä valoon, hänet on sidottu meihin ikuisesti, hän pelastaa meidät synnin ja kuoleman kadotuksesta, ja hän vetää meitä säteilevän anteeksiannon ja ikuisen elämän valtapiiriin.”

Niinpä, paavi kehotti kaikkia katsomaan ylös, ylös Jeesukseen. “Veljet ja siskot, katsokaamme ylös häneen! Toivottakaamme tervetulleeksi Jeesus, elämän Jumala, meidän omaan elämäämme, ja sanokaamme hänelle taas tänään uudelleen ‘kyllä’.”

Paavi Franciscus kehotti kaikki riemuitsemaan tänä yönä, tänä pyhänä yönä.