Paavi Franciscus yleisaudienssissa: Uskon vihollinen on pelko
Juho Sankamo
Keskiviikon yleisaudienssissaan paavi Franciscus jatkoi opetussarjaansa hyveistä ja paheista. Tällä kertaa paavi opetti uskosta. Paavi huomautti, että teologiset hyveet - usko, toivo ja rakkaus - ovat hyveitä, jotka Jumala antaa meille lahjaksi. Tämän vuoksi niitä voi elää todeksi vain Jumalan armossa ja avulla.
Usko on, niin kuin Katolisen kirkon katekismus toteaa, teko, jonka kautta ihminen vapaasti omistautuu Jumalalle. (KKK 1814.) Paavi muistutti suurista uskon sankareista, Aabrahamista, Mooseksesta ja Neitsyt Mariasta.
Usko on side ihmisen ja Jumalan välillä
“Usko on hyve, joka tekee meistä kristittyjä”, totesi paavi. Kristittynä oleminen ei varsinaisesti tarkoita sitä, että ihminen hyväksyy kristillisiä arvoja ja kulttuurin, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että ihminen elää suhteessa Jumalaan, näin paavi Franciscus opetti. Uskon side yhdistää ihmisen Jumalaan ja tekee kristityksi.
Paavi Franciscus muistutti kertomuksesta, jossa Jeesus on opetuslastensa kanssa Galilean järvellä myrskyn keskellä. Opetuslapset olivat peloissaan veneen keinuessa aaltojen keskellä. Jeesus nousee ylös, ja kysyy pelokkailta opetuslapsiltaan: “Miksi te pelkäätte? Eikö teillä ole uskoa?” (Mark. 4:40.) Paavi korosti, että tässä näemme, että pelko - ei älykkyys tai tai tieto - on uskon suuri vihollinen.
Paavi huomautti, että tämän vuoksi usko on ensimmäinen lahja, jonka kristitty ottaa vastaan. Tätä lahjaa meidän tulee anoa päivittäin Jumalalta, niin että tuo uskon lahja uudistuu meissä jatkuvasti. Kun vanhemmat tuovat vauvansa kasteelle, pappi kysyy heiltä, mitä he pyytävät Jumalan kirkolta. Vanhemmat vastaavat, uskoa ja kastetta.
Puheensa lopussa paavi muistutti kuulijoitaan siitä, kuinka Jeesus oli torunut opetuslapsiaan siitä, että heillä oli vähän uskoa. Paavi muistutti, että pienikin määrä uskoa on valtavan arvokas ja vaikuttava. Paavi johdatti kuulijansa rukoilemaan opetuslasten tavoin: “Anna meille vahvempi usko.” (Luuk. 17:5.)
