Paavin Angelus: Materiaaliset asiat eivät ole elämämme täyttymys
Juho Sankamo
Angelus-puheessaan paavi Franciscus puhui päivän evankeliumin pohjalta (Joh. 6:24-35). Siinä käsitellään sitä, kuinka ihmiset reagoivat Jeesuksen ruokkimisihmeeseen. Paavi huomautti, että tuon ruokkimisihmeen opetus on selvä: “jos kaikki antavat toisille sitä, mitä heillä on, silloin, Jumalan avulla, vain pienellä määrällä kaikki saavat jotain.” Se nuori mies, joka antoi omat eväänsä Jeesukselle, hänen lahjoituksensa kautta Jeesus saattoi ruokkia kaikki paikalla olleet ihmiset.
Paavi huomautti, että ihmisjoukko ei ymmärtänyt tätä. He erehtyivät luulemaan Jeesusta joksikin maagikoksi. He halusivat, että hän toistaisi ruokkimisihmeen, ja antaisi heidän taas syödä ja juoda. Ihmiset keskittyivät vain leipään ja kalaan. He eivät ymmärtäneet, että leipä ja kala viittasivat johonkin paljon suurempaan: Kyse on elämän tiestä, joka kestää ikuisesti, ja leivän mausta, joka tyydyttää yli kaikkien rajojen.
Todellinen leipä, lyhyesti sanottuna, oli ja on Jeesus, opetti paavi.
Rakkaus tulee jakaa muiden kanssa
Paavi saarnasi, että materiaaliset asiat eivät voi tyydyttää sydäntämme. Vain rakkaus voi tuoda meille elämän täyttymyksen. Rakkaus tulee jakaa. Rakkaus ei pidä mitään itsellään.
Paavi valitteli sitä, että liian usein aikuiset lapset tappelevat katkerasti sisarustensa kanssa vanhempiensa taloudellisesta perinnöstä. He eivät ymmärrä, että heidän vanhempiensa tärkein perintö on rakkaus, jonka he antoivat lapsilleen.
Puheensa lopussa paavi kehotti kuulijoitaan pohtimaan omaa suhdettaan omaisuuteen ja materiaalisiin asioihin: Olenko minä niiden orja, vai käytänkö minä niitä välineenä antaakseni muille, ja saadakseni rakkautta? Voinko minä sanoa “kiitos” Jumalalle, ja minun veljilleni ja siskoilleni, niistä lahjoista, joita olen saanut? Osaanko minä jakaa näitä lahjoja myös muiden kanssa?
