Paavi avasi Pyhän Portin ja julisti jouluyön messussa: Toivo elää!

Juho Sankamo

Jouluyön saarnassaan paavi Franciscus julisti, että Jumala on tullut yhdeksi meistä tehdäkseen meistä itsensä kaltaisen. Paavi korosti, että Jumala tuli alas nostaakseen meidät ylös Isän luokse. Tämä on meidän toivomme, paavi huomautti: Jumala on Immanuel, Jumala meidän kanssamme pienenä lapsena. Kun Jumala voi saapua sydämemme pieneen ja vaatimattomaan seimeen, voimme todella sanoa, että “toivo ei ole kuollut, toivo elää ja syleilee elämäämme ikuisesti. Toivo ei petä!”

Nyt kun Pyhä Ovi on auki, ja uusi Juhlavuosi on alkanut, Jumala puhuu meille jokaiselle: “On olemassa toivoa myös sinulle!” Paavi huomautti, että emme saa unohtaa, että Jumala antaa kaiken anteeksi.

Kristillinen toivo saa meidät “kiireesti” liikkeelle

Kuultuaan enkelien viestin Kristuksen syntymästä, paimenet lähtivät kiireesti Betlehemiin (Luuk. 2:16). “Älkää viivytelkö, älkää epäröikö, vaan antakaa Hyvän sanoman vetää teitä”, paavi saarnasi. Viivyttelemättä meidän on elvytettävä menetetty toivo. Meidän on kylvettävä toivon siemeniä, paavi julisti. Paavi opetti, että tämän synkkyyden ja sotien täyttämän maailman keskellä myös meidän on lähdettävä “kiireesti liikkeelle”. Puhuessaan maailman synkkyydestä paavi viittasi sotiin, ammuttuihin lapsiin, pommeihin, joita pudotetaan kouluihin ja sairaaloihin.

Paavi korosti, että meidän tulee tuoda toivo maailman kärsimysten keskelle. Paavi viittasi pyhään Augustinukseen, joka totesi, että meidän tulee tuntea tyytymättömyyttä maailman epäkohtiin, ja löydettävä rohkeutta muuttaa niitä. Paavi julisti: Toivo kutsuu meitä olemaan pyhiinvaeltajia, jotka etsivät totuutta, unelmoijia, jotka eivät koskaan väsy, miehiä ja naisia, jotka ovat avoimia Jumalan unelmien haasteelle, joka on uusi maailma, jossa rauha ja oikeus vallitsevat.

Paavi kehotti meitä ottamaan oppia paimenista, jotka eivät suostuneet paikoilleen, vaan lähtivät kiireesti liikkeelle. Kristillinen toivo tarttuu maailman epäkohtiin ja uskaltaa puhua epäoikeudenmukaisuutta vastaan, paavi korosti.

Jouluna meidän tulee olla iloisia Kristuksen syntymästä, mutta myös vähän tyytymättömiä siitä, mikä elämässämme on pielessä. Paavi korostikin, että meidän tulee tuntea tyytymättömyyttä tämän maailman tilaa kohtaan. Paavi kehotti meitä toivomaan jotain suurempaa. Meidän ei tule seisoa paikoillamme, vaan toivoa jotain suurempaa, ja lähteä liikkeelle. Älkäämme unohtako, että vain seisova vesi ummehtuu, paavi totesi. Kristillinen toivo on, paavi painotti, jotain suurempaa, johon tartumme kiireesti. Paavi julisti, että kristityn toivo löytyy Herrasta.

Jumalan rakkauden “pyhä ovi” on nyt auki

Paavi Franciscus julisti, että nyt kun Juhlavuosi on alkanut, meitä kutsutaan hengelliseen uudistumiseen, Herran kohtaamiseen ja maailman muuttamiseen. Näin tästä vuodesta voi todella tulla Riemuvuosi. Paavi puhui juhlavuodesta äiti maalle, joka kärsii riistosta; juhlavuodesta köyhille valtioille, jotka kärsivät epäreilujen velkojen alla.

Nyt kun Juhlavuosi on alkanut, kaikki ihmiset saavat ottaa toivon vastaan, Evankeliumin toivon, rakkauden ja anteeksiannon toivon, paavi saarnasi. Kun nyt katselemme seimeä ja näemme siinä Jumalan rakkauden pienen lapsen kasvoissa, voimme kysyä itseltämme, onko sydämemme täynnä odotuksia. Paavi kysyi. Nyt Jumalan sydämen “pyhä ovi” on auki meidän edessämme, paavi korosti. “Jeesus, Jumala-meidän-kanssamme, on syntynyt sinulle, sinun vuoksesi, minulle, meille, jokaiselle miehelle ja naiselle.”