Paavin toinen päivä Irakissa: uskontodialogia ja kaldealaiskatolinen messu

Emil Anton – Vatikaani  

Paavi Franciscuksen toinen päivä Irakissa alkoi varhain aamulla. Hän lensi kello 5.30 shiiamuslimien pyhään kaupunkiin Najafiin, missä hän tapasi yksityisesti suurajatolla Ali al-Sistanin. 45-minuuttisessa keskustelussa paavi painotti uskontojen välistä dialogia, ystävyyttä ja keskinäistä kunnioitusta. 

Najafista paavin matka jatkui lentäen Nassiriyaan ja sieltä autolla Urin arkeologiselle alueelle, missä järjestettiin uskontojenvälinen tapaaminen. Uria pidetään juutalaisille, kristityille ja muslimeille tärkeän Abrahamin alkuperäisenä kotipaikkana. Ohjelmassa oli resitoitu lukukappale Raamatusta ja Koraanista,  todistuspuheenvuoroja eri uskontojen edustajilta, paavin puhe sekä yhteinen Abrahamin lasten rukous. 

”Katsokaamme tähtiä ja kulkekaamme maan päällä” 

Arabiaksi tulkatussa italiankielisessä puheessaan paavi Franciscus viittasi Abrahamille annettuun lupaukseen jälkeläisistä, joita olisi niin suuri määrä kuin taivaan tähtiä. ”Tähdissä hän näki jälkeläistensä lupauksen, hän näki meidät. Ja tänään me, juutalaiset, kristityt ja muslimit yhdessä muiden uskontojen veljien ja sisarien kanssa kunnioitamme isä Abrahamia ja teemme niin kuin hän teki: katsomme tähtiä ja kuljemme maan päällä.” Paavi huomautti, että näemme vuosituhansienkin jälkeen samat tähdet kuin Abraham.  

Puheessaan paavi korosti Jumalan armollisuutta ja sitä, että veljien vihaaminen on suurinta jumalanpilkkaa ja pyhäinhäväistystä: vihamielisyys ja väkivalta ovat uskonnon pettämistä. ”Emme voi vaieta, kun terrorismi käyttää uskontoa väärin.”  Paavi mainitsi erityisesti jesidien kärsimyksen: tuhansia miehiä tapettiin, naisia ja tyttöjä raiskattiin, myytiin orjiksi ja pakkokäännytettiin. ”Rukoilkaamme, että omantunnonvapaus ja uskonnonvapaus tunnustettaisiin kaikkialla ja että niitä kunnioitettaisiin”, paavi sanoi. 

Pimeydessä loisti kuitenkin tähtiä, paavi jatkoi. Franciscus mainitsi Mosulin vapaaehtoiset musliminuoret, jotka auttoivat korjaamaan tuhottuja kirkkoja ja luostareita. Hän viittasi myös muslimiprofessori Ali Thajeelin, joka omassa puheenvuorossaan kertoi alkaneensa järjestää muslimien ja kristittyjen pyhiinvaelluksia Uriin. Alttareita Jumalalle pystyttänyt Abrahamin muisto voi auttaa meitä rakastamaan ja suojelemaan pyhiä paikkoja. 

Paavi viittasi myös kahden basralaisen nuoren ja yhden mandealaiseen uskontoon kuuluvan naisen todistuspuheenvuoroon. Dawud ja Hasan kertoivat siitä, kuinka he ovat kristittynä ja muslimina ystävystyneet ja opiskelleet sekä työskennelleet yhdessä. Rafa puolestaan kertoi toisesta mandealaisesta, joka kuoli yrittäessään pelastaa musliminaapurinsa henkeä. Paavi kiitti niiden päättäväisyyttä, jotka ovat halunneet jäädä Irakiin kaikesta huolimatta. Pakolaisia kohtaan hän puolestaan peräänkuulutti vieraanvaraisuutta niin ikään Abrahamin esimerkkiin vedoten (1. Moos. 18). 

Messu kaldealaiskatolisessa katedraalissa 

Iltapäivällä paavi Franciscus palasi Bagdadiin, ja lepohetken jälkeen oli vuorossa messu Pyhän Joosefin kaldealaiskatolisessa katedraalissa. Suorana televisioitu messu oli kolmekielinen: siinä kuultiin arameaa, arabiaa ja italiaa. Messuun osallistui myös Irakin presidentti Barham Salih. Paavi Franciscus vietti messun yhdessä kaldealaiskatolisen kirkon patriarkan Louis Raphaël Sakon kanssa. 

Messussa luettiin Uuden testamentin lukukappaleena Paavalin hymni rakkaudelle (1. Kor. 13) ja evankeliumitekstinä autuaaksijulistukset (Matt.  5). Saarnassaan paavi kysyi, kuinka reagoimme vaikeisiin tilanteisiin. Vastoinkäymisten edessä on aina kaksi houkutusta: pakeneminen ja viha. Näin kävi opetuslapsille Getsemanessa. Monet pakenivat, ja Pietari tarttui miekkaan. Pakeneminen ei kuitenkaan ratkaissut mitään sen enempää kuin miekkakaan. Jeesus puolestaan muutti historian ”rakkauden nöyrällä voimalla, kärsivällisellä todistuksellaan”. Tähän meidätkin on kutsuttu, Franciscus sanoi. 

Lopuksi paavi kiinnitti huomion autuaaksijulistuksiin. ”Emme saa unohtaa, että Jeesuksen kanssa olemme autuaita”, Franciscus sanoi. Paavi osoitti sanansa lannistuneille, ahdistetuille ja vainotuille veljille ja sisarille: autuaaksijulistukset ovat sinua varten! Nimesi on kirjoitettu taivaaseen! Paavi halusi myös kiittää Irakin kristittyjä heidän todistuksestaan, joka usein jää toimittajien raporteissa vailla huomiota mutta joka on ”arvokas Herran silmissä”.