Paavi Franciscus saapui Kyprokselle

Emil Anton – Vatikaani  

Paavi Franciscus aloitti torstaina apostolisen vierailunsa Kyprokselle ja Kreikkaan. Larnakan lentokentällä lapset heiluttivat Vatikaanin ja Kyproksen lippuja ja lauloivat ”Rakastamme sinua”. Kyseessä on historian toinen paavillinen vierailu Kyprokselle, ensimmäisen teki Benedictus XVI vuonna 2010. Katolilaisia Kyproksella on noin 38 000 eli n. 4,5% väestöstä, josta suurin osa on ortodokseja. Jo Paavali, Barnabas ja Markus evankelioivat Kyprosta ensimmäisellä vuosisadalla. Paavi Franciscus viittasikin näihin suuriin pyhiin ja totesi tulevansa Kyprokselle pyhiinvaeltajana. 

Torstain ohjelma alkoi tapaamisella Kyproksen katolisen vähemmistön edustajien kanssa Nikosian maroniittikatedraalissa, minne oli saapunut Libanonista myös maroniittien patriarkka Bechara Rai. Maroniittien lisäksi Kyproksella on roomalaisen ja armenialaisen riituksen katolilaisia.   

Puheessaan piispoille, papeille, sääntökuntalaisille ja katekeetoille paavi Franciscus otti esikuvaksi pyhän Barnabaan, Kyproksen suojeluspyhimyksen. Hänen esimerkkiään seuraten Kyproksen kirkon tulee olla kärsivällinen ja avoin uusille tilanteille ja muutoksille. Paavi puhui myös veljeydestä ja palautti mieleen Barnabaan ja Paavalin erimielisyyden: kirkossa voi olla erilaisia visioita, mutta tarvitsemme veljeyttä.  

Toinen Franciscuksen esiin nostama teema oli Kypros monien kansojen kohtaamispaikkana. Tämä teema korostui entisestään päivän seuraavassa tapaamisessa, jossa paavi tervehti Kyproksen presidenttiä ja muita vallanpitäjiä. Puheessaan paavi kutsui Kyprosta Välimeren kallisarvoiseksi helmeksi ja sivilisaatioiden risteykseksi, ”kauneuden viestinviejäksi maanosien välillä”.  

Kyproksella on kuitenkin myös valtavia haasteita kuten pandemian aiheuttamat talousvaikeudet, ihmiskauppa ja saarivaltion jatkuva jakautuneisuus (vuodesta 1974 Pohjois-Kyprosta on hallinnut vain Turkin tunnustama turkkilainen hallitus). Kyproksella on lisäksi prosentuaalisesti enemmän pakolaisia kuin missään muussa EU-maassa. Tarvitaan kärsivällisyyttä, dialogia, ykseyttä ja yhteistyötä. Monet katoliset hyväntekeväisyysjärjestöt auttavat saarella. Kyproksen presidentti luonnehti paavin vierailua ”historialliseksi” ja ”erittäin tärkeäksi”.