Paavi Franciscus: Tie rauhaan alkaa elämän kunnioituksesta

Juho Sankamo

Maailma on taas sotien keskellä

Puheensa alussa paavi Franciscus huomautti, että kristinuskon suurissa juhlissa, jouluna ja pääsiäisenä, korostuu yksi erityinen sana: rauha. Paavi sanoi, että meillä kaikilla on velvollisuus pyrkiä rauhaan. “Autuaat ovat rauhantekijät.” (Matt. 5:9.) Paavi muistutti, kuinka jouluaattona vuonna 1944 paavi Pius XII julisti radiopuheessaan koko maailmalle, että ihmiskunta aavisti, paavin sanoin, “entistä kirkkaamman ja vakaamman tahdon: tehdä tästä maailmansodasta, tästä universaalista mullistuksesta, alkusysäys uudelle aikakaudelle, jota leimaa perusteellinen uudistuminen.”

Paavi Franciscus totesi, että näistä paavi Pius XII:n sanoista on kulunut nyt noin 80 vuotta, mutta maailma on taas monien konfliktien keskellä. Paavi Franciscus totesi, että nykyiset lukuisat konfliktit ovat hiljalleen muuttumassa “kolmanneksi maailmansodaksi, jota taistellaan asteittain”. Paavi varoitti, että lukuisat konfliktit voivat muuttua todella globaaliksi konfliktiksi.

Israel, Palestiina, Syyria ja Libanon

Paavi Franciscus valitteli Israelin ja Palestiinan välistä sotaa. Hän vetosi osapuoliin välittömän tulitauon puolesta. Paavi tuomitsi jyrkästi palestiinalaisten julman terroristi-iskun 7. lokakuuta, mutta hän korosti, että Israelin vastaisku Gazaan on ollut kova, ja se on vaatinut kymmenien tuhansien palestiinalaisten hengen. Paavi myös korosti, että uhrit ovat olleet suurimmilta osin siviilejä. Sota on myös johtanut poikkeuksellisen suureen humanitaariseen kriisiin ja käsittämättömään kärsimykseen.

Paavi toivoi, että kansainvälinen yhteisö sitoutuisi ajamaan kahden valtion ratkaisua, jossa on israelilainen ja palestiinalainen valtio. Paavi toivoi myös, että Jerusalemille suotaisiin kansainvälisesti taattu erityisasema, jotta israelilaiset ja palestiinalaiset voisivat elää rauhassa siellä.

Paavi muistutti Syyriasta, jossa kansalaiset ovat eläneet viime helmikuun maanjäristyksen jälkeen suurten taloudellisten ja poliittisten vaikeuksien keskellä. Paavi rohkaisi kaikkia osapuolia etsimään dialogia ja ratkaisuja, niin että Syyrian kansa ei enää joutuisi kärsimään kansainvälistä sanktioista. Paavi esitti myös huolensa niistä miljoonista syyrialaisista pakolaisista, jotka elävät naapurivaltiossa. Paavi toivoi, että “rakas Libanonin kansa” saisi helpotusta yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikeuksiinsa. Paavi mainitsi Aasian maanosasta myös Myanmarin ja toivoi, että kansainvälinen yhteisö tarjoaisi tuolle maalle toivoa ja arvokasta tulevaisuutta sen nuorisolle.

Venäjän sota Ukrainassa päätökseen neuvottelujen kautta

Paavi Franciscus muistutti, että Venäjän laajamittainen sota Ukrainaa vastaan on kestänyt jo lähes kaksi vuotta. Hän ilmaisi surunsa, että rauhaa ei ole saatu aikaiseksi lukuisista kuolleista ja laajoista tuhoista huolimatta. Paavi kehotti, että nykyinen tragedia on saatettava päätökseen “neuvotteluiden kautta, kansainvälisiä lakeja kunnioittaen.”

Afrikan humanitaariset kriisit ja sisällissodat

Afrikan maanosasta paavi mainitsi Saharan eteläpuoliset humanitaariset kriisit, joista miljoonat ihmiset kärsivät. Paavi huomautti, että nämä kriisit johtuvat kansainvälisestä terrorismista ja monimutkaisista poliittisista ongelmista samoin kuin ilmastonmuutoksesta. Paavi vaati rauhaa Etiopiaan ja Afrikan sarven valtioille. Paavi Franciscus nosti esiin myös Sudanin sisällissodan ja vetosi osapuoliin sen loppumiseksi.

Siviilit ovat nykyään sodan uhreja

Paavi Franciscus huomautti, että Ukrainan ja Gazan tapahtumat osoittavat, että siviilit ovat nykyään sodan uhreja. Paavi myös korosti, että raskaat rikkomukset kansainvälisiä humanitaarisia lakeja vastaan ovat sotarikoksia. Paavi lainasi Toisen Vatikaanin kirkolliskokouksen Gaudium et Spes -dokumenttia (79):

“On olemassa joukko kansainvälisiä sodankäyntiä koskevia sopimuksia, jotka ovat monien kansojen allekirjoittamia ja joiden tarkoituksena on sotatoimien ja niiden seurausten tekeminen inhimillisemmiksi… Mainittuja sopimuksia on noudatettava. Kaikkien, mutta varsinkin valtion viranomaisten ja asiantuntijoiden on vieläpä koetettava mahdollisuuksiensa mukaan täydentää niitä, jotta ne voisivat paremmin ja tehokkaammin hillitä sotien raakuutta.”

Paavi muistutti, että siviiliuhrit ovat ihmisiä: miehiä, naisia, lapsia, joilta riistetään elämä. Paavi totesi, että sota ei ole “mitään muuta kuin pohjaton tragedia, hyödytön teurastus, joka loukkaa jokaisen ihmisen arvokkuutta maan päällä.” Paavi toisti ehdotuksensa, että valtiot sijoittaisivat aseistuksen sijaan rahaa todellisen maailmanlaajuisen turvallisuuden takaamiseen. Hän toivoi, että kansainvälinen yhteisö perustaisi rahaston maailman nälkäongelman ratkaisemiseksi ja kestävän kehityksen tukemiseksi.

Paavi tuomitsi voimakkaasti ydinaseet. Hän totesi, että ydinaseiden kehittäminen ja hallussapito on moraalitonta.

Sotien juurisyyt: nälänhätä, köyhyys, ilmastonmuutos

Paavi Franciscus huomautti, että sotien juurisyynä on usein luonnonvarojen ryöstö. Jotkut elävät nälässä, kun toiset elävät suuressa yltäkylläisyydessä. Paavi mainitsi myös, että luonnonkatastrofit, kuten maanjäristykset, aiheuttavat konflikteja. Paavi muistutti YK:n viimeisimmästä ilmastokokouksesta, COP28:sta, jossa painotettiin, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kaikilta, myös kansainväliseltä yhteisöltä, täyttä osallisuutta.

Paavi sanoi, että rauha ja luonnonsuojelu ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Paavi vetosikin kuulijoihinsa sen puolesta, että COP28:n tavoitteet saavutettaisiin neljällä osa-alueella: “energiatehokkuudessa, uusiutuvissa energialähteissä, fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisessa ja sellaisten elämäntapojen opettamisessa, jotka eivät ole niin riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden käytöstä.”

Paavi Franciscus mainitsi myös pakolaiskriisit ja korosti, että muukalaisiin ja pakolaisiin pitää suhtautua inhimillisesti ja avoimesti. Hän valitteli, että Välimerestä on muodostunut suuri hautausmaa.

Sijaissynnyttäminen tulisi kieltää globaalisti - elämää on kunnioitettava

“Rauhan polku kutsuu elämän, jokaisen elämän, kunnioitukseen, alkaen syntymättömän lapsen elämästä äitinsä kohdussa. Tätä ei voida kukistaa tai muuttaa ihmiskaupan objektiksi”, sanoi paavi Franciscus. Paavi jatkoi todeten, että hän pitää “niin kutsuttua sijaissynnyttäjä-äitiyttä hyvin valitettavana. Tämä edustaa raskasta rikkomusta äidin ja lapsen arvokkuutta kohtaan.” Paavi korosti, että “lapsi on aina lahja, eikä koskaan kaupallisen sopimuksen perusta.”

Paavi ilmaisi tämän jälkeen toiveensa, että kansainvälinen yhteisö kieltäisi sijaissynnyttämisen maailmanlaajuisesti. Paavi valitteli, että erityisesti läntisessä maailmassa “kuolemankulttuuri jatkaa leviämistään” ja tämä kuolemankulttuuri hylkää, “valheellisen laupeuden nimissä lapset, vanhukset ja sairaat”.

Ideologinen kolonialismi uhkaa ihmisarvoja

Paavi viittasi YK:n universaaliin ihmisoikeusjulistukseen, joka syntyi 75 vuotta sitten. Paavi totesi, että näitä yksinkertaisia ja selkeitä ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa. Paavi kuitenkin piti valitettavana sitä, että viime vuosikymmenien aikana on ilmaantunut uusia oikeuksia, jotka eivät ole alkuperäisten ihmisoikeuksien mukaisia. Tässä yhteydessä paavi mainitsi “ideologisen kolonialismin”, jossa “sukupuoliteoria näyttelee keskeistä osaa.”

Paavi opetti, että tällainen ideologinen kolonialismi on vaarallista, koska se kumoaa eroavaisuudet väittäessään tekevänsä kaikista samanarvoisia. Paavi korosti, että tällainen ideologinen kolonialismi on vahingollista, ja että se aiheuttaa valtioiden välille jakolinjoja, eikä se synnytä rauhaa.

Paavi huomautti, että vuonna 2024 on monia tärkeitä vaaleja. Hän korosti dialogin merkitystä ja toivoi, että ihmiset ymmärtäisivät äänestämisen tärkeyden. Paavi nosti esiin uskonnolliset vainot. Hän valitteli erityisesti antisemitismin kasvua. Paavi huomautti myös, että maailmassa on 360 miljoonaa kristittyä, jotka kokevat kovaa syrjintää ja vainoa heidän uskonsa vuoksi. Näistä vainotuista kristityistä lukuisat ovat joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan.

Teknologinen kehitys ja moraaliset kysymykset

Paavi Franciscus nosti esiin teknologian kehityksen, erityisesti tekoälyn, ja sen tuomat eettiset ja moraaliset kysymykset. Paavi korosti, että teknologisen kehityksen on asetettava ihminen keskiöön. Algoritmi tai kone ei voi koskaan ottaa ihmisen asemaa. Digitaalisen kehityksen tulee kunnioittaa oikeutta ja edistää rauhaa, hän totesi. Paavi huomautti, että tekoälyn tulee edistää, eikä estää, ihmissuhteiden kehittymistä, terveellistä veljeyden henkeä, kriittistä ajattelua ja harkintakykyä.

Edessä on pyhä vuosi

Puheensa lopussa paavi muistutti kuulijoitaan siitä, että vuoden päästä, vuonna 2025, koittaa juhlavuosi. Paavi huomautti, että “nyt, ehkä enemmän kuin koskaan, me tarvitsemme Pyhää Vuotta.” Juhlavuosi muistuttaa meitä siitä, että Jumala ei koskaan hylkää kansaansa, ja hän pitää jatkuvasti portit auki hänen valtakuntaansa, paavi totesi. Juhlavuonna saamme erityisesti kokea Jumalan armoa ja rauhan lahjaa. Juhlavuonna meitä kaikkia kutsutaan myös elämään vanhurskaasti, etsimään rauhaa toinen toistemme kanssa.