Paavi Franciscus: Pyhä Henki johtaa ihmistä elämän täyteteen
Juho Sankamo
Keskiviikon yleisaudienssissaan paavi jatkoi opetussarjaansa hyveistä ja paheista. Tällä kertaa, käsiteltyään aiemmin kardinaalihyveet, paavi opetti Pyhän Hengen johtamasta armon elämästä. Kardinaalihyveillä tarkoitetaan ymmärtäväisyyttä, oikeudenmukaisuutta, urhoollisuutta ja kohtuullisuutta. Paavi huomautti, että näitä hyveitä arvostettiin jo ennen kristinuskon tulemista. Kirkon kautta näitä hyveitä vain korostettiin ja jalostettiin entistä enemmän.
Paavi opetti, että Pyhä Henki auttaa ihmistä valitsemaan hyvän, ja tavoittelemaan hyvää. Hän korosti, että niin kutsutut teologiset hyveet, eli usko, toivo ja rakkaus, saadaan Jumalalta lahjaksi, ja niitä eletään todeksi Jumalan yhteydessä. Usko, toivo ja rakkaus saadaan kasteessa, ja ne tulevat Pyhältä Hengeltä, paavi opetti.
Usko, toivo ja rakkaus ovat vastalääke itseriittoisuudelle
Paavi Franciscus lainasi Katolisen katekismuksen selitystä:
“Jumalalliset hyveet ovat kristityn moraalisen toiminnan perusta, sielu ja tuntomerkki. Ne muokkaavat ja elävöittävät kaikkia moraalisia hyveitä. Jumala vuodattaa ne uskovien sieluihin, jotta he saisivat kyvyn toimia hänen lapsinaan ja ansaita iankaikkisen elämän. Ne ovat tae siitä, että Pyhä Henki vaikuttaa inhimillisissä kyvyissä ja on niissä läsnä.” (KKK 1813.)
Kristitty ei koskaan elä yksin, vaan hän kulkee Jeesuksen jalanjäljissä. Paavi korosti, että jumalallisia hyveitä voi elää todeksi ainoastaan Pyhässä Hengessä. Nämä teologiset hyveet ovatkin vastalääke itseriittoisuudelle. Paavi muistutti, että meidän tulee aina olla nöyriä palvelijoita. Paavi varoitti ylpeyden ja itsekeskeisyyden synnistä. Juuri teologiset hyveet, usko, toivo ja rakkaus, muistuttavat meitä siitä, että meidän tulee elää riippuvaisina Pyhästä Hengestä.
Me kaikki lankeamme joskus
“Me kaikki lankeamme joskus elämässämme, koska me olemme kaikki syntisiä”, paavi Franciscus opetti, ja jatkoi:
“Älykkyys ei ole aina kirkasta, tahto ei ole lujaa, intohimot eivät ole aina hallinnassa, rohkeus ei aina voita pelkoa. Mutta jos avaamme sydämemme Pyhälle Hengelle - sisäisen elämän Mestarille - Hän elvyttää meissä teologiset hyveet: jos olemme menettäneet luottamuksemme, Jumala avaa meidät uudelleen uskolle; jos olemme pettyneitä, Jumala herättää meissä toivon; ja jos sydämemme on kovettunut, Jumala pehmentää sen hänen rakkaudellaan.”
Terveisiä suomalaisille pyhiinvaeltajille
Opetuspuheensa jälkeen paavi Franciscus tervehti paikalle tulleita pyhiinvaeltajia. Hän mainitsi erityisesti suomalaiset pyhiinvaeltajat, ja toivotti heille Jumalan siunausta.
Paavi Franciscus muisti myös sodan runtelemia maita, kuten Ukrainaa, Palestiinaa ja Israelia. Paavi esitti rukouksensa, että “Palestiinan ja Israelin välille saataisiin rauha, ja että ne voisivat olla kaksi valtiota”, joilla olisi vapaat ja hyvät keskinäiset suhteet.
