Turussa juhlittiin autuasta Hemminkiä

Juho Sankamo

Autuas Hemming on sillanrakentaja

Juhlallista messua Tuomiokirkossa edelsi novena, yhdeksän päivän rukous, jolloin jokaisena iltana vietettiin messu ja adoraatio pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkossa Turussa. Autuaan Hemmingin juhlapäivän messussa piispa Raimo saarnasi, että pyhimykset ovat kolmella tavalla sillanrakentajia.

Pyhimykset rakentavat siltaa meidän ja taivaan välille. Pyhimykset ovat taivaassa ja he rukoilevat meidän puolestamme. Toiseksi pyhimykset rakentavat siltaa meidän ja kirkon tradition väliin. Meillä on juuret syvällä historiassa, piispa Raimo huomautti. Kolmanneksi pyhimykset rakentavat siltaa nykyisten kristittyjen välille. Pyhyys on nimittäin toisten palvelemista.

Piispa Hemming oli nimenomaan kirkon palvelija, saarnasi piispa Raimo. Autuaalla Hemmingillä oli palava into tuoda evankeliumi kaikille. Monet odottavat vielä evankeliumia. Tänään me voimme olla uskon todistajia tässä ja nyt.

Innokas rukoilija ja evankeliumin julistaja

Autuas Hemming, joka oli yksi keskiajan merkittävimpiä kirkonmiehiä, ei kuulu ainoastaan historiaan. Hän on meille suuri esikuva ja elävä esirukoilija tänään, saarnasi piispa Raimo Goyarrola. Piispa Raimo innosti uskovia elämään pyhää elämää. Hän muistutti meitä Jumalan käskystä: “Olkaa pyhät.” Jo kasteessa me olemme, Jeesuksen Kristuksen omina, saaneet kutsun pyhyyteen, saarnasi piispa Raimo.

Piispa Raimo korosti, että apostolien kirjeissä kristittyjä kutsutaan jo nyt pyhiksi, ja samaan aikaan heitä kehotetaan pyhittymään ja elämään pyhinä. Pyhä elämä onkin dynaaminen prosessi, jota eletään katumuksessa ja Jumalan yhteydessä. Kutsumuksemme on tulla kokonaan pyhiksi, Jumalan kunniaksi.

Saarnansa lopussa piispa Raimo esitti toiveen, että autuaan Hemmingin pyhimykseksi julistamisen prosessi saataisiin päätökseen. Tätä monet suomalaiset katolilaiset toivovat.