Paavi Franciscus Triestessä: Demokratia ei voi hyvin

Juho Sankamo

Hylkäämisen kulttuuri uhkaa yhteistä hyvää

Paavi Franciscus korosti, että demokratiassa on tärkeää, että kaikki ihmiset saavat osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja kehittämiseen. Ketään ei saa jättää ulkopuolelle. Paavi korosti, että demokratian kriisin sydämessä on “hylkäämisen kulttuuri”, jossa ei ole tilaa köyhille, syntymättömille, haavoittuneille, sairaille, lapsille, naisille, nuorille ja vanhuksille.

Jos ihmisiä jää demokraattisen prosessin ja yhteiskunnan rakentamisen ulkopuolelle, valta muuttuu itsekeskeiseksi, paavi opetti. Sellainen valta ei kykene palvelemaan ja kuuntelemaan ihmisiä.

Katolinen usko kannustaa yhteiskunnan rakentamiseen

Paavi Franciscus huomautti, että meille katolilaisille uskonto ei ole yksityisasia, vaan se on yhteinen ja se vaikuttaa koko elämään ja myös yhteiskunnalliseen toimintaan. Paavi korosti, että Pyhä Henki toimii niiden monien ihmisten kautta, jotka tekevät yhteiskunnassa tilaa vammaisille. Pyhä Henki toimii myös esimerkiksi niiden työntekijöiden kautta, jotka luopuvat omista eduistaan, jotta hänen työtoverinsa saisi pitää työpaikkansa.

Paavi totesi, että Pyhän Hengen toimintaa nähdään muun muassa siinä, kun kehitetään uusiutuvia energialähteitä, kun tuetaan poliittisen toimin syntyvyyttä, työllisyyttä, koulutusta, kohtuuhintaisia asuntoja, liikkuvuutta kaikille ja maahanmuuttajien integroitumista.

Politiikassa on tärkeää, paavi opetti, että kaikkia kutsutaan osallistumaan. Politiikassa kyse on juuri osallistumisesta yhteisen hyvän rakentamiseen. Kyse on kokonaisvaltaisesta huolehtimisesta, paavi korosti.

Paavi puhui “poliittisesta rakkaudesta”, joka on oikeudenmukaisuuden puolustamista, ei tiettyjen ryhmien etuoikeuksien puolustamista. Paavi Franciscus huomautti, että meidän tulee tarttua yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden syihin, eikä vain yrittää lieventää sen seurauksia.

Paavi messun saarnassa: me tarvitsemme uskon “skandaalia”

Triesten vierailunsa aikana paavi Franciscus vietti messua. Saarnassaan hän puhui siitä, kuinka monet Jeesuksen kotikaupungin asukkaat hylkäsivät hänet, koska hän oli liian inhimillinen. (Mark. 6:3.) Hän oli liian tuttu. Juuri tämä, paavi Franciscus korosti, oli “skandaali” tai “kompastuskivi”. Skandaalina oli Jeesuksen ihmisyys.

Myös tänään ajatus siitä, että Jumala tulee luoksemme, tulee ihmiseksi, voi tuntua vaikealta uskoa. On vaikea uskoa Jumalaan, joka alentuu ihmisten tasolle, joka huolehtii meistä, itkee haavojemme vuoksi, joka kantaa meitä, ja joka murtuu kuin leipä meidän puolestamme. Monille ihmisille ristillä kuoleva Jumala on “skandaali” tai “kompastuskivi”, paavi saarnasi.

Paavi opetti, että me tarvitsemme “uskon kompastuskiviä”, ihmisiä, jotka menevät kärsivien ihmisten luo auttamaan heitä. Me emme tarvitse itseensä sulkeutunutta uskonnollisuutta, vaan sellaisia Jeesuksen seuraajia, jotka kuulevat ihmisten hädän, ja menevät auttamaan heitä.